Olet ehkä huomannut jotain erikoista vertaillessasi kahta lentolippua.
Meno-paluulennolla meno kestää 8 tuntia 30 minuuttia.
Paluulento kestää vain 7 tuntia 20 minuuttia.
Sama lentoyhtiö. Sama lentokone. Sama etäisyys kaupunkien välillä.
Silti yli tunnin ero.
Ensimmäinen mieleen tuleva selitys on melko intuitiivinen: Maa pyörii, joten yhteen suuntaan se ikään kuin “tulee vastaan”, kun taas toiseen suuntaan sitä pitäisi kuroa kiinni.
Ajatus on houkutteleva.
Mutta se ei todellisuudessa pidä paikkaansa.
Todellinen syy löytyy muutaman kilometrin päästä yläpuoleltamme, erittäin voimakkaista tuulivirtauksista, jotka voivat joko säästää tai viedä paljon aikaa matkustajakoneelta.
Tunnetuin näistä tunnetaan nimellä, jonka olet luultavasti jo kuullut: suihkuvirtaus.
Jotta ymmärtäisimme, miksi jotkut lennot ovat huomattavasti nopeampia toiseen suuntaan, on aloitettava yhdellä olennaisella ajatuksella: lentokone voi lentää samalla nopeudella ilman halki, mutta edetä hyvin eri nopeuksilla maanpinnan suhteen.
Kaikki muuttuu silloin paljon loogisemmaksi.
Lentääkö lentokone todella nopeammin toiseen suuntaan?
Ei välttämättä.
Juuri tässä piilee koko asian hienous.
Kun lentokone on matkalennossa, sen nopeus ilman suhteen voi pysyä melko samana, lensi se sitten itään tai länteen.
Otetaan hyvin yksinkertainen esimerkki.
Kuvitellaan lentokone, joka etenee noin 900 km/h ympäröivään ilmamassaan nähden.
Jos tuulta ei olisi lainkaan, sen nopeus maan suhteen olisi myös lähellä 900 km/h.
Lisätään nyt 150 km/h myötätuuli.
Lentokone lentää edelleen noin 900 km/h ilman halki, mutta koko ilmamassa liikkuu samaan suuntaan.
Sen nopeus maan suhteen voi tällöin lähestyä 1 050 km/h.
Vaihdetaan nyt tuulen suunta.
Sama lentokone, yhä 900 km/h ilmassa, kohtaa nyt 150 km/h vastatuulen.
Sen maanopeus putoaa noin 750 km/h tasolle.
Molemmissa tilanteissa lentokone itse lentää käytännössä samalla nopeudella.
Mutta maasta katsottuna ero on valtava.
Se on vähän kuin uisi joessa.
Voit uida täsmälleen samalla nopeudella veden suhteen. Jos virta työntää sinua, etenet paljon nopeammin rantaan nähden. Jos uit vastavirtaan, etenemisesi on paljon hitaampaa.
Taivaalla periaate on sama.
Ilmakehä ei ole paikallaan Maan ympärillä
Kun katsomme taivasta maasta, saatamme kuvitella ilmakehän valtavaksi, suhteellisen vakaaksi ilmakerrokseksi, jossa lentokoneet liikkuvat.
Todellisuudessa se on jatkuvassa liikkeessä.
Ilmamassat liikkuvat.
Korkea- ja matalapaineen alueet kehittyvät.
Tuulia muodostuu eri korkeuksilla.
Ja mitä korkeammalle mennään, sitä voimakkaammiksi nämä tuulet voivat toisinaan muuttua.
10 000 tai 12 000 metrin korkeudessa, joka on matkustajakoneiden tavallinen lentokorkeus, ei ole harvinaista kohdata kymmenien tai jopa satojen kilometrien tuntinopeuksia.
Matkustajalle tämä ei välttämättä näy mitenkään.
Lentokone näyttää etenevän normaalisti.
Pilvet lipuvat rauhallisesti ohi.
Kahvi pysyy pöydällä.
Silti koko koneen ympärillä oleva ilmamassa voi liikkua 150 tai 200 km/h tiettyyn suuntaan.
Ja kahdeksan tai kymmenen tunnin lennolla tällä erolla on valtava merkitys.
Suihkuvirtaus: näkymätön moottoritie taivaalla
Kaikista näistä tuulista jotkut ovat erityisen voimakkaita.
Niitä kutsutaan suihkuvirtauksiksi (jet stream).
Kuvittele valtava tuulijoki, joka kiemurtelee planeetan ympärillä korkealla ilmakehässä.
Sillä ei tietenkään ole rantoja tai näkyvää pintaa.
Silti se voi olla tuhansia kilometrejä pitkä ja kuljettaa ilmaa vaikuttavilla nopeuksilla.
Tietyissä tilanteissa nämä tuulet ylittävät helposti 150 tai 200 km/h. Erityisen voimakkaiden jaksojen aikana ne voivat mennä paljon pidemmälle.
Lentokoneelle tähän virtaan pääseminen oikeaan suuntaan on lähes kuin astuisi valtavalle liukuhihnalle.
Kone jatkaa lentämistä normaalisti ilmassa.
Mutta itse ilmamassa liikkuu nopeasti kohti määränpäätä.
Tuloksena: maanopeus kasvaa.
Vastakkaiseen suuntaan tilanne on tietenkin päinvastainen.
Samasta virrasta tulee vastatuuli, joka on ylitettävä.
Ja pitkällä matkalla tämä voi pidentää matka-aikaa huomattavasti.
Miksi suihkuvirtaus puhaltaa pääasiassa lännestä itään?
Tässä ilmakehä muuttuu hieman monimutkaisemmaksi.
Suihkuvirtaukset syntyvät erityisesti alueilla, joissa suurten ilmamassojen lämpötilat eroavat toisistaan merkittävästi.
Pohjoisella pallonpuoliskolla napa-alueiden kylmä ilma kohtaa lämpimämpiä ilmamassoja, jotka tulevat alemmilta leveysasteilta.
Nämä kontrastit edistävät voimakkaiden tuulien muodostumista korkealla.
Maan pyörimisliike vaikuttaa myös niiden järjestäytymiseen niin kutsutun Coriolis-ilmiön kautta.
Tuloksena: keskileveysasteilla vallitsevat suihkuvirtaukset kulkevat yleensä lännestä itään.
Ja tämä suunta on erityisen tärkeä Pohjois-Atlantin ylittäville lennoille.
Pohjois-Amerikasta Eurooppaan lentävä kone voi hyötyä erittäin merkittävistä myötätuulista.
Sama matka vastakkaiseen suuntaan joutuu usein kohtaamaan nämä tuulet.
Tästä syystä New York–Pariisi voi olla huomattavasti nopeampi kuin Pariisi–New York.
Miksi New York–Pariisi on usein lyhyempi kuin Pariisi–New York?
Tämä on luultavasti tunnetuin esimerkki.
Ota kaksi kaupunkia, joiden välinen etäisyys on täsmälleen sama.
Pariisi Atlantin toisella puolella.
New York toisella.
Matemaattisesti matka ei tietenkään muutu matkustussuunnan mukaan.
Ja silti lentoyhtiöiden aikataulut ovat usein erilaiset.
Itään päin, New Yorkin ja Pariisin välillä, lentokone voi hyötyä voimakkaasta myötätuulesta.
Länteen päin, Pariisin ja New Yorkin välillä, tästä samasta tuulijärjestelmästä tulee vastatuuli.
Tulos voi tarkoittaa kymmenien minuuttien eroa, joskus enemmänkin.
Mutta tämä ero ei ole joka päivä sama.
Lento voi olla yhtenä iltana erityisen nopea ja seuraavana päivänä paljon tavanomaisempi.
Miksi?
Koska suihkuvirtaus ei ole taivaalle piirretty kiinteä suora viiva.
Se liikkuu.
Se aaltoilee.
Se kiihtyy.
Se hidastuu.
Sen sijainti voi muuttua päivästä toiseen.
Lentoyhtiöt ja miehistöt mukauttavatkin reittejä säännöllisesti ennustettujen tuulien mukaan.
Mutta eikö Maan pyörimisliike vaikuta mitenkään?
Tämä on luultavasti yleisin väärinkäsitys aiheesta.
Voisi kuvitella, että jos Maa pyörii itään, länteen nousevan lentokoneen tarvitsee vain nousta ilmaan ja odottaa, että määränpää saapuu sen alle.
Valitettavasti se ei toimi niin.
Ja onneksi niin, muuten matkustaminen olisi melko outoa.
Lentokoneella, lentokentällä, ilmakehällä ja kaikella, mikä on Maan pinnalla, on jo valmiiksi Maan pyörimisliikkeeseen liittyvä liike.
Kun kone nousee ilmaan, se ei yhtäkkiä menetä tätä nopeutta.
Yksinkertainen vertaus on kuvitella hyppäävänsä liikkuvaan junaan.
Jos juna kulkee 300 km/h ja hyppäät pystysuoraan käytävällä, et lennä äkillisesti vaunun takaosaan.
Jatkat liikkumista junan mukana.
Sinulla oli jo sen nopeus ennen hyppyä.
Nousevalle lentokoneelle periaate on sama.
Maa ei siis pyöri sen alla samalla kun se pysyy paikallaan avaruudessa.
Sen sijaan Maan pyörimisliikkeellä on kyllä epäsuora rooli.
Se vaikuttaa ilmakehän kiertoliikkeeseen, erityisesti Coriolis-ilmiön kautta, ja edistää siten suurten tuulijärjestelmien muotoa.
Maan pyörimisliike on siis osa tarinaa.
Mutta ei sillä intuitiivisella tavalla, jota usein kuvitellaan.
Ilmanopeus ja maanopeus: ero, joka selittää kaiken
Ilmiön ymmärtämiseksi on erotettava kaksi käsitettä.
Ensimmäinen on nopeus ilman suhteen.
Se on lentokoneen nopeus sitä ympäröivässä ilmamassassa.
Aerodynamiikan kannalta tämä on olennainen tieto.
Siivet eivät “tiedä”, millä nopeudella maa liikkuu koneen alla. Ne reagoivat ympärillään virtaavaan ilmaan.
Toinen on maanopeus.
Tällä kertaa mitataan nopeutta, jolla lentokone todellisuudessa liikkuu Maan pinnan yläpuolella.
Se määrittää suoraan, kuinka kauan tietyn etäisyyden kulkeminen kestää.
Palataan 900 km/h lentävään koneeseemme.
200 km/h myötätuulella:
900 + 200 = noin 1 100 km/h maanopeus.
200 km/h vastatuulella:
900 – 200 = noin 700 km/h maanopeus.
Tietenkin todellisuudessa navigointilaskelmat ovat monimutkaisempia, eivätkä tuulet ole aina täydellisesti linjassa reitin kanssa.
Mutta yleinen idea pysyy täsmälleen tällaisena.
Kaksi lentokonetta voi näyttää samaa nopeutta ilmassa, vaikka ne etenevät maan päällä satojen kilometrien tuntinopeuden erolla.
Voiko matkustajakone ylittää 1 000 km/h?
Kyllä.
Ja se voi tapahtua jopa ilman, että kone on yliäänikone.
Tämä kuulostaa ristiriitaiselta, kunnes palaamme ilmanopeuden ja maanopeuden väliseen eroon.
Kuvitellaan matkustajakone, joka lentää noin Mach 0,85 -nopeudella, eli normaalisti selvästi äänennopeutta hitaammin ympäröivässä ilmamassassa.
Jos se hyötyy erittäin voimakkaasta myötätuulesta, sen maanopeus voi ylittää 1 000 km/h.
Se voi tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa nousta jopa korkeammalle.
Tämä ei tarkoita, että kone olisi rikkonut äänivallin.
Sitä varten sen nopeuden ilman suhteen pitäisi ylittää paikallinen äänennopeus.
Mutta se voi hyvin pysyä rauhallisesti aliääninopeudella ilmamassassa, joka itse liikkuu erittäin nopeasti maan suhteen.
Lennon seurantanäyttö voi siis joskus näyttää vaikuttavaa nopeutta ilman, että matkustamossa tapahtuisi mitään poikkeuksellista.
Lentokone ei ole aktivoinut salaista tilaa.
Se vain hyötyy tuulesta.
Käyttävätkö lentoyhtiöt suihkuvirtausta tarkoituksella?
Tietenkin.
Kun lentoyhtiö valmistelee kaukolentoa, se ei tyydy vain piirtämään lyhintä maantieteellistä viivaa kahden lentokentän välille.
Se ottaa huomioon lukuisia tekijöitä:
sään;
tuulet;
ukkosalueet;
lentoliikenteen;
ilmatilarajoitukset;
polttoaineenkulutuksen;
koneen suorituskyvyn.
Itään suuntautuvalla reitillä voi olla erittäin kannattavaa etsiä erityisen suotuisia myötätuulialueita.
Päinvastoin, länteen suuntautuvalla lennolla voidaan joskus yrittää välttää alueita, joissa vastatuuli on voimakkain.
Tulos: kaksi täsmälleen samoja kaupunkeja yhdistävää lentoa voi seurata eri reittejä päivästä riippuen.
Ja joskus hieman pidempi reitti etäisyydeltään voi olla nopeampi.
Se on epäintuitiivista.
Mutta jos kiertotie mahdollistaa paljon suotuisamman virran hyödyntämisen, se voi säästää aikaa ja polttoainetta.
Lyhyin reitti ei siis ole aina nopein
Kuvittele kaksi mahdollista reittiä.
Ensimmäinen on 5 500 kilometriä pitkä.
Toinen 5 700 kilometriä.
Paperilla ensimmäinen näyttää välttämättä paremmalta.
Mutta oletetaan, että lyhyempi reitti on alttiina voimakkaalle vastatuulelle, kun taas toinen mahdollistaa myötätuulivirran hyödyntämisen.
Lentokone voi täysin hyvin kulkea enemmän kilometrejä ja silti saapua perille aiemmin.
Se on täsmälleen sama periaate kuin autoilureittiä valittaessa.
Kartalla lyhyin reitti ei ole aina se, jota pitkin pääsee nopeimmin, jos se on ruuhkainen.
Taivaalla “liikenne” voi joskus olla itse tuuli.
Etsivätkö lentokoneet aina suihkuvirtausta?
Eivät.
Kaikki riippuu lennon suunnasta.
Jos suihkuvirtaus työntää sinua oikeaan suuntaan, siitä tulee erityisen kiinnostava.
Mutta jos joudut lentämään sitä vasten, tavoitteena voi päinvastoin olla löytää alue, jossa tuulet ovat vähemmän epäsuotuisia.
Ja jopa myötätuulessa on muita rajoitteita.
Erityisen nopea virtaus voi sijaita turbulenssialueiden lähellä.
Ukkosmyrskyt voivat vaatia poikkeamia.
Lennonjohto voi rajoittaa tiettyjä reittejä.
Osa ilmatilasta voi olla poissa käytöstä.
Strategia ei siis harvoin ole vain “löydä suihkuvirtaus ja seuraa sitä”.
Operaatiot etsivät pikemminkin parasta kompromissia lentoajan, kulutuksen, sään ja turvallisuuden välillä.
Voiko suihkuvirtaus aiheuttaa turbulenssia?
Kyllä.
Ja se on tärkeä yksityiskohta matkustajille, jotka joskus kuvittelevat, että kirkas taivas tarkoittaa välttämättä täysin tyyntä ilmaa.
Suihkuvirtauksen lähellä tuulen nopeus voi muuttua nopeasti alueelta toiselle.
Nämä erot voivat aiheuttaa niin kutsuttua kirkkaan ilman turbulenssia.
Nimi kertoo kaiken.
Ei tarvitse mennä valtavan pilven sisään.
Lentokone voi lentää upean kirkkaan taivaan alla ja alkaa yhtäkkiä täristä.
Miehistöt käyttävät sääennusteita, muiden lentokoneiden välittämiä tietoja ja erilaisia laitteita yrittääkseen ennakoida näitä alueita.
Mutta niitä on joskus vaikea havaita visuaalisesti.
Sama virtaus, joka mahdollistaa kymmenien minuuttien säästämisen, voi siis myös tehdä lennosta hieman epämukavamman tietyissä kohdissa.
Miksi paluulento on joskus paljon lyhyempi?
Kun näet suuren eron meno- ja paluulennon välillä, tiedät nyt, mistä etsiä.
Tietyillä reiteillä, erityisesti Pohjois-Atlantin ylittävillä, vallitsevat tuulet luovat luonnostaan edun yhteen suuntaan.
Euroopasta Pohjois-Amerikkaan?
Usein enemmän vastatuulta.
Pohjois-Amerikasta Eurooppaan?
Usein enemmän myötätuulta.
Tämä ei ole ehdoton sääntö jokaiselle lennolle, jokaiselle päivälle ja jokaiselle korkeudelle.
Mutta se on riittävän yleistä, jotta lentoyhtiöt sisällyttävät tämän eron aikatauluihinsa.
Siksi lippusi voi ilmoittaa 8 tuntia 30 minuuttia yhteen suuntaan ja 7 tuntia 40 minuuttia toiseen jo ennen kuin kone on noussut ilmaan.
Tämä ero on tiedossa ja ennakoitu.
Onko vuodenajalla merkitystä?
Kyllä.
Suihkuvirtauksella ei ole aina samaa voimakkuutta.
Se voi erityisesti muuttua voimakkaaksi talvella, kun lämpötilaerot kylmien alueiden ja lämpimämpien leveysasteiden välillä ovat suurempia.
Tämä voi vahvistaa eroja itään ja länteen suuntautuvien lentojen välillä.
Jotkut Eurooppaan suuntautuvat transatlanttiset lennot hyötyvät silloin dramaattisista myötätuulista.
Päinvastoin, vastakkaista reittiä lentävät koneet joutuvat joskus seuraamaan reittejä paljon pohjoisempana tai etelämpänä välttääkseen kaikkein haitallisimmat vastatuulet.
Sama reitti voi siis tarjota melko erilaisia kestoja kesän ja talven välillä.
Muutama kilometri tunnissa tekee lopulta suuren eron
Kolmenkymmenen minuutin matkalla kohtalainen tuuli ei todennäköisesti muuta päivääsi.
Kymmenen tunnin lennolla se on eri tarina.
Jopa 50 km/h keskimääräinen ero usean tunnin ajan tarkoittaa lopulta satoja kilometrejä.
100, 150 tai 200 km/h tuulella vaikutus muuttuu nopeasti erittäin merkittäväksi.
Otetaan tahallaan yksinkertaistettu esimerkki.
Kahden lentokoneen on kuljettava 7 000 kilometriä.
Ensimmäinen etenee maan päällä 1 000 km/h.
Toinen 800 km/h.
Ensimmäinen kestäisi noin seitsemän tuntia.
Toinen lähes yhdeksän.
Kahden tunnin ero, vaikka itse lentokone voi lentää hyvin samalla nopeudella ilmamassassa.
Tästä syystä korkealla puhaltavat tuulet ovat kaukana pelkästä sääyksityiskohdasta.
Kaukolennolla niistä tulee suunnittelun keskeinen osa.
Miksi lipuissa on jo valmiiksi eri kestot?
Koska lentoyhtiöt tuntevat nämä ilmiöt täydellisesti.
Kun lentoaikataulua luodaan, aikoja ei lasketa ikään kuin ilmakehä olisi paikallaan.
Lentoyhtiöillä on valtavasti tietoa tavanomaisista lentoajoista.
Ne tietävät, että reitti on yleensä pidempi yhteen suuntaan.
Ne ottavat huomioon myös rullauksen maassa, liikenteen, lentokenttämenettelyt ja tietyn operatiivisen marginaalin.
Siksi varauksessasi näkyvä “lennon kesto” ei aina vastaa ilmassa vietettyä tarkkaa aikaa.
Lippu voi ilmoittaa kahdeksan tuntia lähdön ja saapumisen välillä, vaikka kone viettää todellisuudessa seitsemän tuntia ja kaksikymmentä minuuttia lennossa.
Loput voivat sisältää rullauksen ennen nousua ja laskun jälkeen.
Tuuli on silti yksi tärkeimmistä syistä, jotka selittävät suuria eroja kahden suunnan välillä pitkillä reiteillä.
Esiintyykö ilmiötä vain Atlantilla?
Ei.
Pohjois-Atlantti on vain tunnetuin esimerkki, koska valtava määrä kaupallisia lentoja ylittää päivittäin tämän alueen lännestä itään tai idästä länteen.
Mutta tuulet vaikuttavat lentokoneisiin kaikkialla maailmassa.
Tyynellämerellä niillä on myös merkittävä rooli.
Jopa manner- tai alueellisilla lennoilla voimakas vastatuuli voi pidentää matkaa useilla minuuteilla.
Kun matkustat säännöllisesti täsmälleen samaa reittiä, voit joskus huomata, että tietyt lennot ovat järjestelmällisesti hieman nopeampia suunnasta riippuen.
Syy on usein sama.
Ilmakehä liikkuu.
Voivatko lentäjät kiihdyttää, kun lento on myöhässä?
Tämä on toinen mielenkiintoinen kysymys.
Kuvittele, että lentokoneesi lähtee kolmekymmentä minuuttia myöhässä.
Komentaja ilmoittaa sitten, että osa tästä viivästyksestä voidaan ehkä kuroa kiinni lennon aikana.
Tarkoittaako se, että hän painaa moottorit täysille usean tunnin ajaksi?
Ei oikeastaan.
Matkustajakoneilla on tietty nopeusmarginaali.
Joskus on mahdollista ottaa hieman erilainen matkanopeus lentoajan lyhentämiseksi.
Mutta kiihdyttäminen maksaa polttoainetta.
Ja kulutus kasvaa voimakkaasti, kun yritetään lentää nopeammin.
Ei siis ole kannattavaa lisätä nopeutta valtavasti vain muutaman minuutin voittamiseksi.
Usein osa viivästyksestä voidaan kuroa kiinni pikemminkin:
-
suoremmalla reitillä;
-
vähemmällä odottamisella lennonjohdossa;
-
ennakoitua suotuisammilla tuulilla;
-
lyhyemmällä rullausajalla perillä.
Jälleen kerran, tuulella voi olla enemmän vaikutusta kuin lentäjien valitsemalla pienellä nopeuserolla.
Mitä lentäjät näkevät ohjaamossa
Matkustajalle kaikki nämä tiedot tiivistetään usein pieneen näyttöön, joka näyttää:
Korkeus: 11 000 m
Nopeus: 1 050 km/h
Ja joskus katsomme tätä nopeutta ajatellen:
“Kas, kone kulkee tänään erityisen nopeasti.”
Ohjaamossa tilanne on tietenkin yksityiskohtaisempi.
Lentäjillä on käytössään tietoja muun muassa nopeudesta ilman suhteen, Mach-luvusta, maanopeudesta sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta.
On siis täysin mahdollista nähdä ilmoitus tyyliin:
140 solmun tuuli lännestä,
samalla kun todetaan maanopeus, joka on selvästi koneen tavanomaista nopeutta korkeampi.
Lentäjille siinä ei ole mitään mystistä.
He tietävät yksinkertaisesti, että heitä ympäröivä ilmamassa on itsekin liikkeessä.
Kaksi identtistä lentokonetta, kaksi täysin eri nopeutta
Kuvitellaan nyt kaksi identtistä Boeingia tai Airbusia.
Ne lentävät molemmat samalla korkeudella.
Sama massa.
Sama nopeus ilmassa: 900 km/h.
Ensimmäinen suuntaa itään 150 km/h myötätuulella.
Sen maanopeus on noin:
1 050 km/h.
Toinen suuntaa länteen samalla tuulella, mutta nyt vastatuuleen.
Sen maanopeus putoaa noin:
750 km/h.
Ero näiden kahden välillä:
300 km/h.
Silti kumpikaan lentäjistä ei päättänyt mennä nopeammin tai hitaammin.
Molemmat koneet lentävät täsmälleen samalla nopeudella ilmassa.
Tämä on luultavasti paras tapa ymmärtää koko ilmiö.
Lentokone ei liiku kiinteässä lavasteessa.
Se lentää ilmakehän sisällä, joka liikkuu myös itse.
5 asiaa, jotka kannattaa muistaa lentokoneiden nopeudesta
Jos sinun pitäisi muistaa vain muutama asia, ne olisivat nämä:
-
Lentokone ei välttämättä lennä ilmassa nopeammin matkustussuunnan mukaan.
-
Tuuli muuttaa ennen kaikkea sen nopeutta maan suhteen.
-
Suihkuvirtaus puhaltaa usein lännestä itään keskileveysasteilla.
-
Itään suuntautuvat lennot voivat siis olla huomattavasti nopeampia.
-
Maan pyörimisliike vaikuttaa epäsuorasti tuuliin, mutta Maa ei pyöri vain lentokoneen alla.
📖 Artikkelit, jotka saattavat kiinnostaa sinua
Haluatko oppia vielä lisää lentomatkustamisen salaisuuksista? Tässä on kolme muuta artikkelia, jotka saattavat kiinnostaa sinua:
-
Miksi joissakin lentokoneissa on wingletit?
Nämä pienet ylöspäin kääntyvät siivenkärjet eivät ole siellä vain muotoilun vuoksi. Lue, miten wingletit vähentävät ilmanvastusta, parantavat aerodynaamista tehokkuutta ja säästävät polttoainetta. -
Miten välttää aikaerorasitus pitkän lennon jälkeen?
Häiriintynyt uni, väsymys, herääminen keskellä yötä… tutustu hyviin tapoihin, joita kannattaa noudattaa ennen matkaa, sen aikana ja sen jälkeen jet lagin vaikutusten rajoittamiseksi. -
Miten selviytyä 12 tunnin lennosta kärsimättä?
Istuimen valinta, uni, nesteytys, ateriat ja liikkuminen koneessa: löydä vinkkimme erittäin pitkän lennon tekemiseksi paljon mukavammaksi.
✈️ Suositellut tuotteet ilmailun ystäville
Pidätkö matkustajakoneista, sotilaskoneista tai vain ilmailumaailmasta? Tutustu myös harrastajille omistettuihin kokoelmiimme:
-
Matkustajakoneiden pienoismallit
Airbus, Boeing ja muut kaupallisen ilmailun ikoniset koneet: löydä pienoismalleja työpöydän koristeluun, kokoelman täydentämiseen tai lahjaksi harrastajalle. -
Hävittäjien pienoismallit
Historiallisista hävittäjistä moderneihin taistelukoneisiin, tutustu ilmailun historiaa muokanneiden sotilaskoneiden inspiroimiin replikoihin. -
Lentokonejulisteet
Vintage-julisteet, ilmailukuvitukset ja matkailun inspiroimat visuaalit: yksinkertainen tapa tuoda ilmailun tuntua työpöydälle, makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen.
Se ei välttämättä ole lentokone, joka kulkee nopeammin, vaan ilma, joka matkustaa sen mukana
Lopulta vastaus tähän kysymykseen perustuu melko yksinkertaiseen ajatukseen.
Lentokone ei lennä koskaan täysin paikallaan olevassa ilmakehässä.
Se liikkuu valtavassa ilmamassassa, joka sekin matkustaa planeetan ympärillä.
Kun voimakas virtaus puhaltaa samaan suuntaan kuin se, lentokone kulkeutuu tämän ilmamassan mukana ja sen nopeus maan yläpuolella kasvaa.
Kun se matkustaa vastakkaiseen suuntaan, samasta virtauksesta tulee näkymätön este.
Siksi kaksi täsmälleen samoja kaupunkeja yhdistävää lentoa voi näyttää hyvin erilaisia kestoja.
Moottori ei ole paluumatkalla tehokkaampi.
Lentäjät eivät paina kaasua enempää.
Eikä Maa tule vain asettumaan lentokoneen alle matkan aikana.
Kaikki ratkeaa olennaisesti tuulessa.
Joten seuraavan kerran, kun New York–Pariisi-lentosi saapuu lähes tunnin aiemmin kuin toiseen suuntaan tehty matka, katso lentokarttaa ja kuvittele, mitä ympärilläsi todella tapahtuu.
Yli 10 000 metrin korkeudessa lentokoneesi saattaa olla asettunut valtavan näkymättömän joen ytimeen, joka kiertää satojen kilometrien tuntinopeudella.
Ilmailun moottoritie, jota ei koskaan näe ikkunasta, mutta joka voi muuttaa matkan keston täysin.
🎬 Miksi länteen lentäminen vie usein enemmän aikaa?
Kartalla Pariisi–New York ja New York–Pariisi tarkoittavat tietenkin samaa etäisyyttä. Silti, kun ollaan taivaalla, molemmat matkat voivat näyttää hyvin erilaisia kestoja.
Tämä video auttaa ymmärtämään visuaalisesti, miksi korkealla kohdatut voimakkaat tuulet voivat kiihdyttää tai hidastaa lentokonetta huomattavasti. Se täydentää hyvin selityksiä suihkuvirtauksesta, maanopeudesta ja tästä kuuluisasta erosta, jonka huomaa usein meno- ja paluulennon välillä.
FAQ: miksi lentokoneet lentävät toiseen suuntaan nopeammin?
Miksi New York–Pariisi on usein nopeampi kuin Pariisi–New York?
Korkealla vallitsevat tuulet, erityisesti suihkuvirtaus, puhaltavat usein lännestä itään. Eurooppaan suuntautuvat koneet voivat siis hyötyä myötätuulesta, kun taas Pohjois-Amerikkaan suuntautuvat kohtaavat enemmän vastatuulta.
Onko Maan pyörimisliike se, mikä tekee joistakin lennoista nopeampia?
Ei suoraan. Lentokone ja ilmakehä pyörivät jo valmiiksi Maan mukana. Sen sijaan Maan pyörimisliike vaikuttaa ilmakehän kiertoliikkeeseen ja edistää suurten tuulivirtausten muodostumista.
Mikä on suihkuvirtaus?
Suihkuvirtaus on erittäin voimakkaiden tuulien alue korkealla ilmakehässä. Se voi ulottua tuhansien kilometrien matkalle ja sillä on tärkeä rooli kaukolentojen kestossa.
Kuinka nopeasti suihkuvirtaus voi puhaltaa?
Sen nopeus vaihtelee valtavasti olosuhteiden mukaan. Se voi helposti ylittää 150 tai 200 km/h ja muuttua vielä voimakkaammaksi tietyissä sääolosuhteissa.
Voiko lentokone ylittää 1 000 km/h?
Kyllä, maanopeudessa. Voimakas myötätuuli voi nostaa sen maanopeuden yli 1 000 km/h ilman, että kone on yliäänikone ilmassa.
Miksi 1 100 km/h lentävä kone ei välttämättä riko äänivallia?
Koska äänivalli riippuu sen nopeudesta suhteessa ympäröivään ilmaan, ei sen nopeudesta suhteessa maahan.
Valitsevatko lentäjät reittinsä tuulen mukaan?
Kyllä, tuulet ovat yksi monista parametreista, jotka otetaan huomioon lennon suunnittelussa. Hieman pidemmästä reitistä voi joskus tulla nopeampi ja taloudellisempi suotuisten tuulien ansiosta.
Miksi saman lennon kesto muuttuu päivästä toiseen?
Koska tuulet, sää, liikenne ja käytetyt reitit kehittyvät. Suihkuvirtaus voi erityisesti muuttaa sijaintiaan ja voimakkuuttaan erittäin nopeasti.
Aiheuttaako suihkuvirtaus turbulenssia?
Se voi edistää kirkkaan ilman turbulenssia, erityisesti alueilla, joissa tuulen nopeus tai suunta muuttuu voimakkaasti.
